Henna kurvas pihaan perjantaina joskus puoli kymmenen aikaan, ja pikaisen ruokatankkauksen jälkeen lähettiinkin ajelemaan kohti keskustaa, jonne päästyämme tehtiin check in Nomads Backpackersille ja nähtiin Rebekka. Lähettiin satamaan päin tapaamaan Hennan perheen edellistä au pairia Gritjeä, joka on täällä parin kuukauden lomalla tapaamassa vanhaa perhettään ja kavereitaan. Oikein mukava tapaus oli! Illan aikana kuulin myös muutaman erittäin huonon iskurepliikin. Toinen niistä meni niin, että joku yön timo intiasta tuli meidän pöytään ja kertoi tekevänsä tutkimusta koulua varten. Se kysyi onko meillä aikaa vastata muutamaan kysymykseen, jotka meni tätä rataa: "käyttekö täällä usein?" ja seuraavaksi "mitkä teidän nimet on", puhelinnumeron utelu olis varmaan myös tullu esille aika pian mutta sanottiin sille heipat ja se lähti huitelemaan jonnekin muualle, mahdollisesti metsästämään uusia tutkimuskohteita. Muutaman minuutin kuluttua pöytään istui toinen kaveri, joka ensimmäinen kysymys oli että "tulisko musta hyvä mieshuora? ostaisitteko multa seksiä?" hmm....... tää kaveri oli kuitenkin ihan mukava tapaus, oon ennenkin törmänny siihen Aucklandin yössä. Se ja sen wingman (vai meniköhän se toisin päin) hengas meiän kanssa koko illan, joka kuitenkin loppui aika lyhyeen kun lähettiin joskus yhen aikoihin takasin hostellille. Tai no... mentiin syömään ja sanottiin Rebekalle että jos se haluaa niin se voi mennä jo nukkumaan (se nukkui eri hostellihuoneessa) ja heti kun se kaikkos nii lähettiin vielä 'käymään' Fort Street Unionissa. Illan päätteeksi käytiin White Ladyssa vegeburgereilla, jotka paljastui aivan kamaliksi flopeiksi (toisin kuin White Ladyn muu safka).
Aamulla lähettiin mäkkärin kautta hakemaan Hennan hoitopojalle paikallisesta huutonetistä ostettua synttärilahjapyörää, joka piti noutaa jostain päin Aucklandia. Aamupäivästä mentiin Clip n' Climbiin, jonne oltiin Hennan kanssa ostettu Grabonesta voucherit viikkoa aikasemmin. Seurana oli myös Rebekka ja uusi tuttavuus Maaria, joka on ollu NZ:ssa nyt kaksi kuukautta ja on kotosin Rovaniemeltä. Clip n' Climb oli tavallaan seinäkiipeilyä, mutta ratoja ja seiniä oli niin paljon erilaisia etten oikein tiedä miksikä sitä pitäis kutsua. Urheilua se kyllä todellakin oli, oltiin ihan poikki puolentoista tunnin kiipemisen jälkeen! Clip n' Climb oli vielä rankempaa ku normaali seinäkiipeily, veikkaisin että ehkä sen takia koska se on enemmän suunnattu lapsille ja ne seinät on suunniteltu niin, että pienten käsien ja jalkojen on helpompi kiivetä kuin isojen. Orastavalla krapulalla oli ehkä myös jotain osuutta asiaan, varsinkin sen takia koska paikan vessahanat oli niin pieniä ettei juomapulloa mahtunut täyttämään... hauskaa oli jokatapauksessa! Ja oli kivaa tavata Maaria, jota tuun toivottavasti tässä vikan kuukauden aikana näkemään vielä :)
Toi rata oli aika kuumottava kun noi pylväät alko heilua enemmän ja enemmän mitä ylemmäksi pääsi. Henna kiipemässä tässä kuvassa.
Siellä oli myös tommonen Face to Face-rata, jossa oli läpinäkyvä lasi ja kilpailtiin siitä kumpi pääsee ekana ylös. Henna voitti! En päässy kurkottamaan viimeseen palaan
Toi oli yks kivoimmista radoista, piti siis käsivoimilla vetää itteensä ylös ja jaloilla kiivetä tota aaltometallia pitkin
Kiipeilyn jälkeen käytiin mäkissä limuilla ja mentiin hostellille, jossa koomattiin pari tuntia. Maattiin vaan sängyissä ja jauhettiin kaikenlaisista jutuista kunnes nukahettiin. Päikkäreiden jälkeen käytiin suihkussa ja haettiin ruokaa supermarketista. Illalla lähettiin Gritjen kaverin luo alottelemaan ja sitten sieltä baariin. Ilta ei kuitenkaan venyny yhtä pitkäks ku edellinen (paitsi Rebekalla joka lähti omille teilleen joskus kahen aikaan eikä nähty sitä enää loppuiltana), ja oltiin joskus ennen kolmea jo hostellilla nukkumassa.
Sunnuntaina hengailtiin vaan keskustassa aamupäivä, käytiin syömässä muutamaankin otteeseen ja shoppailemassa vähäsen. Joskus kahen aikoihin haettiin auto parkista ja lähettiin One Tree Hillille kattomaan maisemia. One Tree Hill on korkee vuori/mäki Aucklandissa, josta näkee melkein yhtä kauas kun Sky Towerista. One Tree Hill on maoreille pyhä paikka. Siellä huipulla tuuli niin paljon että olis melkein voinu nojata taaksepäin kaatumatta, joten ei viivytty kovin kauaa.
Istutaan tässä Aucklandin bussi/juna-aseman rappusilla. Toi ruskea vanha talo on Ferry building, ja lautat Hauraki Gulfin saarille (esim. Waihekelle) lähtee sieltä.
Cornwall park, puisto One Tree Hillin juurella
Näkymä keskustaan päin
One Tree Hillillä on siis nimensä mukaisestikin seissyt joskus yksi iso puu. En tiedä mitä sille puulle tapahtui (paloi ehkä, ihan ku jostain olisin lukenut), mutta nyt sen tilalla on tollanen korkea kivipaalu.
One Tree Hilliltä lähettyämme käytiin nopeesti pyörähtämässä Devonportissa, mutta koska ei löydetty autotietä Mt Victorian huipulle (jolla kävin viime Halloweenina, löytyy neljän kuukauden takasista postauksista) ja oltiin yksinkertasesti niin väsyneitä ettei jaksettu lyhyttä ylämäkeen kävelyä niin päätettiin vaan jatkaa matkaa Albanyyn. Käytiin ettimässä Hennalle kovalevyä, mutta kovalevyn sijaan löydettiinkin sille ihan tajuttoman nätti mekko Forever Newsta, josta mäkin olen vannonut itselleni mekon ostavani ennen lähtöä. Hinnat ei oo pahoja ja nättejä mekkoja on vaikka kuinka paljon! Shoppailun jälkeen Henna heitti mut kotiin ja jatkoi Rebekan kanssa matkaa kohti Whangareita ja Kerikeriä.
Sellanen oli viime viikonloppu! Kuluvasta viikosta ja muusta turhanpäiväsestä kirjotan teille ehkä vielä tänään jos vain salin jälkeen jaksan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti